Eevis

Eevis

perjantai 8. marraskuuta 2013

Tärkeintä...

Voihan syksy ja sateet, pimeys ja väsymys! Syksy ei ole ihan se minun juttuni. Väsymys vaivaa ajoittain pahastikin, energiatasot eivät ole samaa luokkaa kuin kesällä. Tästäpä johtuen on blogin kirjoittelukin ollut jäissä muutaman viikon. Iltaisin sohvan nurkka ja takan reunalla palavat kynttilät ovat vetäneet puoleensa magneetin lailla, tietokonetuolia ei ole tullut kulutettua. Sohvan nurkassa on ollut aikaa pohtia elämäänsä monelta kantilta, mikä on tärkeää ja mikä toisarvoista... Siitähän tämä ajatus lähti eilis iltana. Mikä on tärkeintä elämässä? Pohditaan nyt samalla treeninkin kannalta kun on kuitenkin tullut tuonne blogin nimeen heitettyä sana treeni :D

Perhe, ne kaksi elämän tärkeintä <3

Tunnen olevani maailman onnellisin ihminen joka ikinen päivä. Päivä päivältä arvostan enemmän noita kahta elämäni suurinta rakkautta. 

Mies jolta saan kaiken tuen sekä henkisesti että fyysisesti. Kannustus, arvostus ja se turvallinen kainalo mihin käpertyä kun kaikki muu on harmaata ja elämä "potkii", paras ystävä jolle voi kertoa kaiken. Joka keksii menoa ja tekemistä lapsen kanssa kun äiti on salilla, korvaamatonta <3



Tuo pieni, mutta jo niin iso tyttö, joka illalla ottaa pienillä sormillaan kädestä kiinni ja kuiskaa "hyvää yötä, rakastan sinua äiti". Joka pukee aamulla vaatteet päälleen, harjaa hiuksensa ja hyppää autoon, väsyneenä sanoo "väsyttää vielä", vilkuttaa esikoulun ovelta "hei hei äiti, nähdään iltapäivällä". Joka käpertyy kainaloon raskaan työpäivän jälkeen, silittää hiuksia ja sanoo reippaasti "anna pusu". Joka huutaa äitille tomeralla äänellä, "mee vaan salille, nähdään illalla" ja nostaa peukkunsa ylös samalla virnistäen, korvaamatonta <3

Ystävät

Ne tärkeät joille purkaa päänsisällä vellova tunnemyrsky. Ne jotka saavat tunnit tuntumaan sekunneilta. Ne jotka kuuntelevat kun kaikki on huonosti tai kun elämä oikein naurattaa. Ne joihin voit luottaa. Ne joille voit soittaa vaikka olisi keskiyö. Ne joiden seurassa naurat kyyneleet silmiin. Ne joita ilman elämä olisi harmaata ja arki raskas selvitä. Ne jotka raahautuvat salilta pois rappusissa voihkien tsempattuaan sinua ja antamalla kaikkensa, korvaamatonta <3




Hyvä olo, se tunne ja olotila, jolla jaksat tsempata päivästä toiseen positiivisella mielellä

Terveys, sen verran kuin itse siihen voit vaikuttaa. Hyvä ruoka, se joka antaa energiaa lähteä sohvan nurkasta salille. Treenit, se tunne kun ylität itsesi kerta toisensa jälkeen. Lataus, se tunne että pystyt melkein mihin vain. Valmentaja, se joka jaksaa keksiä uusia ideoita ja ymmärtää, nähdä mitä pitää muuttaa ja mitä kehittää. Yhteistreenit, se oivalluksen fiilis kun opit jonkun uuden tekniikan. Kehitys, kun hymyilet katsoessasi peiliin. Kaikkensa antanut olo, kun jalat täristen punnerrat sen prässikelkan ylös ennätyskiekoilla. Se itkun sekainen nauru kun muistutat juuri syntynyttä varsaa, korvaamatonta <3 


2 kommenttia:

  1. Teidän perheestä huokuu kyllä aito onnellisuus ja rakkaus :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos Laura :) Täytyy myöntää että koen olevani todella onnellinen että olen löytänyt noin mahtavan ihmisen tuohon vierelleni kohta jo kahdeksaksi vuodeksi:)

    VastaaPoista